Potilaskokemus kuvaa potilaan kokemusta ongelmastaan, olipa se sitten sairaus tai tapaturma, ja sitä miten terveydenhuolto tämän ongelman hoitaa. Monet organisaatiot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana käynnistäneet ja lopettaneet potilaskokemuksen parantamiseen liittyviä projektejaan.

Edellisessä blogikirjoituksessani keskityin ilmoittautumisen automatisoinnin hyötylaskelmiin. Tällä kertaa käsittelen hoitotyön tehokkuuden parantamista hukka-aikaa vähentämällä – ja tähän liittyvää matematiikkaa.

Miksi asiakkaamme hankkivat Axelin käyttöönsä? Vastaus jakautuu kahtia - pehmeiden ja kovien hyötyjen vuoksi. Tavanomaisiin pehmeisiin hyötyihin lukeutuvat muun muassa potilaskokemuksen parantaminen, käyttäjäkokemuksen nykyaikaistaminen tai toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen. Tänään emme kuitenkaan pehmoile, vaan sukellamme numeroiden, excelien ja eurojen kovaan maailmaan. 

Alkuvuoden kotona kärvistelyn ja ihmiskontaktien välttelyn jälkeen meillä kaikilla on ollut kasvava tarve olla toistemme kanssa fyysisesti tekemisissä. Helteiden ja kesälomien aikana Suomen yökerhot, ravintolat ja rannat ovat täyttyneet iloisista kansalaisista. Henkisesti kesä on tehnyt monille hyvää, mutta koronapandemian hallintaan näillä kokoontumisilla on ollut negatiivinen vaikutus.

Monissa terveydenhuollon organisaatioissa potilaan itseilmoittautumisesta vastaanotolle on tullut arkipäivää. Sen edut ovat kieltämättä kiistattomat. Itseilmoittautuminen säästää terveydenhuollon resursseja, joita ei enää ole tarpeen sitoa ilmoittautumisprosessin kaltaisiin tukitoimintoihin.

Digitaalisten automaatio- ja itsepalveluratkaisujen kiteytetty idea on tuoda helpotusta ihmisten työmäärään, vähentää rutiininomaisia työtehtäviä ja keskittää henkilöstön voimavaroja merkityksellisempään työhön. Etenkin terveydenhuoltoalalla automatisoinnille on selkeä tarve - hoitohenkilöstön pääasiallinen tehtävä on keskittyä huolenpitoon ihmisten terveydestä ja käyttää mahdollisimman vähän aikaa potilastyöhön liittymättömään byrokratiaan ja ylimääräisiin kirjaamisiin.